Haastattelu: Rami Autio ja SOTE-palveluiden digitalisointi
Rami Autio on pitkän linjan visionääri digipalveluiden kehittämisessä. Hän vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digipalveluista ("Chief Digital Officer" -nimikkeellä), ja hän on ollut siellä veturina uuden sukupolven digipalveluiden kehittämisessä ja käyttöönotoissa. Päijät-Häme on toiminut muille hyvinvointialueille suunnannäyttäjänä käyttäjäkeskeisten ja kustannustehokkaiden digipalveluiden saralla. Ramilla on myös pitkä ura takana yksityisellä puolella digipalveluiden kehittämisestä ja johtamisesta.
Aloitetaan helpolla kysymyksellä! Mikä on sinun filosofiasi digipalveluiden kehittämiseen?
Filosofian ydin on saada toiminta kukoistamaan. Digipalvelut eivät ole erillinen asia toiminnasta, vaan ne ovat osa muuta toimintaa ja niitä pitää kehittää yhdessä. Se, että aidosti välitetään ihmisistä ja autetaan heitä onnistumaan, on myös keskiössä.
Digipalveluiden kehittäminen perustuu kolmen asian yhdistelmään: ymmärretään syvällisesti toiminta, asiakaskokemus ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet.
Huippupalveluiden kehittäminen vaatii myös sitä, että nähdään mihin maailma on menossa ja pystytään näyttämään sidosryhmille oikeaa suuntaa ja auttamaan heitä matkalla sinne.
Tämänhetkisessä maailman tilanteessa pitää pystyä myös tuottamaan digipalveluita, jotka sekä parantavat asiakaskokemusta että vähentävät kustannuksia. Joko-tai-ajattelu ei riitä, vaan pitää löytää sekä-että-ratkaisuja. Lisäksi kehittämisen kuuluu olla tavoitteellista, vaikuttavaa ja mitattavissa.
Ratkaisujen pitää myös pohjautua siihen, että on yksi pääasiallinen kanava asiakkaille ja ammattilaisille, eikä hyppimistä kanavien välillä. Digialusta integroi hoitopolun sujuvaksi kokonaisuudeksi.
Kerro hieman Päijät-Hämeen hyvinvointialueen digipalveluista? Mikä on tehnyt niistä onnistuneita?
Meillä on päivittäin yksi selkeä punainen lanka: digialusta integroi hoitopolun sujuvaksi kokonaisuudeksi.
Uutena painotuksena mukaan on tullut myös kokonaisvaltainen kustannustehokkuus. Digiklinikka optimoi hoidon vaikuttavuutta samalla kun pidetään asiakkaan kokemus mahdollisimman hyvänä. Palveluita on pyritty myös keskittämään yhteen digialustaan.
Nämä periaatteet on pidetty mielessä, kun palveluita on rakennettu, ja se on näkynyt onnistuneina palveluina. Päijät-Hämeellä on myös ollut rohkeutta ottaa ensimmäisenä uusia askeleita esimerkiksi kansalaisten influenssarokotuksen varaamisessa, mikä on ison volyymin palvelu ja kansalaisille hyvin merkittävä. Myös digihoitopolut ovat sellainen asia, missä Päijät-Häme on ollut edelläkävijä.
Digitalisaatiossa ei kuitenkaan voi pysähtyä paikalleen, vaan töitä tehdään koko ajan seuraavan sukupolven palveluiden eteen.
Digipalveluiden kehittäminen vaatii uudenlaista ajattelua. Miten olet myynyt tämän ajattelun
ylimmälle johdolle?
Taustalla on hyvä tiimi, jossa on sekä talouden osaajia, palvelumuotoilu osaajia, digiosaajia että toiminnan asiantuntijoita. Tämä auttaa toiminnan kanssa puhumisessa, kun keskustelussa päästään tarpeeksi konkreettiselle tasolle.
Yksi haaste on myös se, että arjen vauhti on sellainen, että on vaikea pysähtyä ja miettiä uutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuodaan pöytään hyvin valmisteltuja konsepteja, joihin on helppo sanoa kyllä.
ICT:n rooli on olla edelläkävijä, joka auttaa muuta organisaatiota oivaltamaan uudet mahdollisuudet. Asioiden esittäminen numeroiden kautta on myös tärkeää. Ne luovat faktapohjan keskustelulle. Myös onnistuneet esimerkit tuovat johdolle rohkeutta ottaa uusia askelia digitalisaation suuntaan.
Digipalveluiden käyttöönotto vaatii, että koko organisaatio muuttaa toimintaansa, jotta niistä saadaan paras hyöty irti. Miten tässä muutoksessa onnistutaan?
Ollaan jo kolmannessa transformaatiokierroksessa. Toistot ja kokemus ovat tuoneet organisaatiolle jo paljon omaa kyvykkyyttä tämän suhteen. On nähty aikaisempia onnistumisia ja se on tuonut rohkeutta.
Hoitopolkujen ja etävastaanoton osalta on panostettu merkittävästi muutosjohtamiseen ja tukemiseen. Taustalla on myös itse kehitetty maturiteettimalli, joka auttaa lähestymään muutosta oikealla tasolla.
Pitää tehdä sellaisia tuotteita/palveluita, jotka tekevät toiminnasta parempaa. Hyväkään muutosjohtaminen ei auta, jos palvelut eivät ole hyviä. Muutosta rakennetaan myös edellisten onnistumisten päälle. Tämä luo hyvän kierteen.
Miten tämän hetken digipalvelut tulevat eroamaan seuraavan sukupolven digipalveluista (5-10 v aikajänne)?
Seuraavan sukupolven digipalveluissa keskiössä ovat sujuvat päästä päähän hoitopolut. Tekoäly rakentuu jokaiseen vaiheeseen sisään, eikä ole erillinen päälle liimattu asia. Digiasioinnin tuoteportfoliolla tavoitellaan hyvää asiakas- ja ammattilaiskokemusta, kustannustehokkuutta ja tiedollajohtamista.
Seuraavan sukupolven digipalveluissa etsitään myös ratkaisuja hyvinvointialueiden strategisiin ja taloudellisiin riskeihin: henkilöstön riittävyys ja osaaminen, puuttuva rahoitus, palvelutarpeen kasvu, heikentyvä luottamus. Digipalveluiden pitää pystyä ratkaisemaan näitä. Tämä tulee vaatimaan uudenlaisia palvelukonsepteja ja rohkeutta ajatella asioita eri tavalla. Uudenlaisten asiointikanavien ja asiakasohjauksen suunnittelu ja datan laajempi hyödyntäminen tulevat olemaan tärkeitä teemoja. Digiasioinnin kasvu tulee jatkumaan ja asiakasohjauksessa pyritään yksilöidympiin ratkaisuihin. Dataa pyritään hyödyntämään aikaisempaa enemmän ennakoivaan päätöksentekoon.
Nyt otetaan ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan. Tänä vuonna julkaistaan Päijät-Hämeessä seuraavan sukupolven tekoälybotti verkkosivuille, joka korvaa aikaisemman chattibotin. Digipalveluiden tuoteportfolioon on jo vuonna 2025 tulossa useampi vahvasti tukiälyynpohjautuva järjestelmä ammattilaisen ja asiakkaan digiasioinnin tueksi.
Digipalveluiden kehittäminen vaatii intohimoisia ihmisiä ja paljon erilaista osaamista. Millaisen tiimin olet koonnut itsellesi?
Suunnan näyttäminen vaatii, että kaikilla on kehittäjän sydän. Ei haluta pysähtyä, vaan mennä eteenpäin. Kaikilla tiimiläisillä pitää olla tämä halu. Pitää olla intohimoa ja kokea tämä työ merkitykselliseksi.
Tiimissä pitää myös olla riittävä poikkitieteellinen osaaminen:
Toiminta
Hankinta
Terveysteknologia ja digiosaaminen
Tärkeää on myös pysyä hyvin kärryillä siitä, mitä uutta alalla ja maailmalla tapahtuu sekä rohkeutta uudistaa/aurata latua ensimmäisten joukossa. Parhaiten oppii tekemällä. Myös kunninahimontaso ja nälkä kasvaa vauhdissa.
Digipalveluiden kehittäminen vaatii paljon toimintamalleilta ja työskentelytavoilta. Mitä asioita nostaisit esille näiden osalta?
Tärkeää on muistaa, että vain 20 % digipalveluista on teknologiaa. Loput 80 % on johtamista, osaamista, prosesseja ja työskentelytapoja. Ei voi ajatella, että pelkällä teknologialla onnistutaan.
Onnistuminen edellyttää, että tehdään yhdessä toiminnan kanssa. Vaatii myös monia iteraatioita. Kerralla ei päästä malliin, vaan tehdään versioita ja opitaan matkan varrella.
Mitä teette sen eteen, että muut hyvinvointialueet voisivat hyötyä teidän digi-oivalluksista? Miten hyvinvointialueiden yhteistyötä voitaisiin tiivistää?
On tärkeää, että ei ole liian vahvaa IPR-mallia, jossa jokainen omistaa omansa. Pitää tehdä enemmän yhteiseen käyttöön. Ei myydä toisille, vaan ajatellaan yhteistä hyvää. Tiedon avoin käyttö nopeuttaa arvon tuottamista merkittävästi.
Red Hatin esimerkki teknologiapuolella on tästä hyvä esimerkki. Avattiin tuotokset yhteiseen käyttöön ja tämä vei koko ekosysteemiä eteenpäin. Elinehto on, että kehitytään ja jaetaan avoimesti tietoa ja osaamista hyvinvointialueiden välillä.
PHHAVA:n tavoitteena on saada muut hyvinvointialueet samalle digialustan maturiteettitasolle mahdollisimman pikaisesti. Tämä tukee sitä, että voidaan jatkossa kehittää yhdessä samalta viivalta. Ja alueiden uudet kehitykset tuottavat arvoa kaikille mahdollisimman nopeasti. Päijät-Häme on kehittänyt rakenteen tämän tukemiseksi, jossa keskiössä on vastikkeeton jakaminen hyvinvointialueiden välillä. Rakenteena on uudenlainen konsortiomalli.
Millaisia vinkkejä antaisit muille julkisille organisaatioille digipalveluiden kehittämisessä?
Moni uskoo, että julkinen sektori on kankeaa ja kehitystyötä tehdään vanhanaikaisesti. Tämän ei tarvitse olla totta. Julkinen sektori voi olla ketterän kehityksen ja digipalvelukehityksen edelläkävijä. Mallien soveltamiselle ei ole esteitä. Toki ne pitää sovittaa ympäristöön.
Autonomian tunne on tärkeää. Digikehittäjien pitää kokea, että heillä on riittävät vaikutusmahdollisuudet tehdä merkityksellistä työtä. Myös yhdessä onnistumisen filosofia pitää muistaa ja miettiä, miten saadaan kollegat kukoistamaan ja onnistumaan.
Vaikuttavuusajattelu pitää tuoda myös vahvemmin keskiöön. Tavoitteiden ja tekemisen välillä pitää olla selkeä ketju ja julkaisujen vaikuttavuutta pitää arvioida jatkuvasti.
Myös rahasta pitää puhua – kehitys vaatii rahaa ja toisaalta sen pitää tuottaa rahaa esimerkiksi säästöjen kautta.
Entä yksityisille firmoille (erityisesti SOTE-sektorille)?
Yhteiskehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa on painotuksena.
Mitä muuta haluaisit nostaa esille?
Pimeyttä ei voida poistaa, mutta valoa voidaan tuoda lisää.
Vaikka maailma näyttää synkältä ja tuleva pelottaa, pitää miettiä, mitä voidaan tehdä, että valoa olisi enemmän, jotta ihmiset voisivat kukoistaa. Tämä vaatii positiivista visiota. Uskalletaan maalata positiivinen tulevaisuus.
Kun asioita tehdään vilpittömin sydämin ja intohimolla, saadaan hyviä asioita aikaiseksi.